Työharjoittelujakso, pt. II

Aika kuluu niin nopeasti, ettei meinaa perässä pysyä. Kirjoittelukin tuppaa jäämään - tämänkin kirjoituksen piti tulla jo perjantaina. Ja viikonloppunahan ei työjuttuja katsella, eihän? Ei ainakaan vielä, yrittäjänä asia saattaa olla toisin...

Toinen viikko (ja osa kolmannestakin) on onnistuneesti pulkassa. Kuten uhattua, lähdin torstaina käymään etelässä. Vietettiin siinä yllättävänkin tehokkaat pari päivää kehittäen liiketoimintasuunnitelmaa. Ja perjantain työpäivän jälkeen pari huomattavan epätehokasta viikonloppupäivää... Sunnuntai-iltana palasin kuitenkin kotiin.

LTS otti tosi hyvin muotoaan noiden päivien aikana, ja vähänkään kattavammaksi kutsuttava liiketoimintasuunnitelma onkin nyt oikeastaan laskelmia vaille valmis. Saattaa olla niin, että tämä viikko menee mainittuja laskelmia tehtäessä ja kilpailun lisäkartoituksen merkeissä. Jos pääsen oikein itseni edelle, tällä viikolla saatetaan myös tutustua hieman rahoituksen maailmaan.

Mitä pidemmälle homma etenee, sitä mielenkiintoisemmaksi se myös käy! Erityisesti sen ajatuksen innoittamana, että jokainen eteenpäin vievä askel hahmottaa toiminnan kuvaa aina vain selkeämmin.

Firman nimestä oli aiemman kirjoituksen kommenteissa kysymys. En varsinaisesti tiedä mistä se alun alkaen tuli tai kuka sen keksi, mutta merkityksen löytää täältä. Kiinnostava kysymys, pitääkin yrittää selvittää seuraavaa kirjoitusta varten.

Eteenpäin!

Työharjoittelujakso, pt. I

Vapaamuotoinen blogikirjoittelu saa nyt jäädä! Nyt kirjoitellaan työharjoitteluviikkoja(?)! Jännitystä luvassa! Asiaan!

Niin, mä pääsin vihdoin aloittamaan kunnolla järjellisen liiketoimintasuunnitelman muodostamisen. Juteltiin tuossa liiketoverien kanssa pitkin viikkoa bisnesjuttuja, ja homma alkaa jo hiljalleen näyttää siltä, että tästä saattaa oikeasti tullakin jotain. Koko yritysidea on alkanut hahmottua huomattavan paljon, yrityksen nimi ja verkkosivutkin on alustavasti tulilla. Uteliaimmat voi toki käydä katsomassa www.veneratio.fi - se vielä muuttunee melko varmasti suuntaan jos toiseenkin, mut siinä se nyt alkuun on.

Kaiken kaikkiaan oon varsin tyytyväinen ensimmäiseen viikkoon! Nyt, kun bisnekset on vähän selvinneet, voinkin oikeastaan alkaa tutustua paremmin ympäröivään kilpailuun ja näiden mainittujen kilpailijoiden tarjontaan. Se lienee seuraava askel. Ja siinä sitten liiketoimintasuunnitelman kimppuun!

Loppuviikosta luultavasti käyn Espoossa, jotta saadaan vähän face-to-face-keskustelua poikien kanssa. Oikein kunnon kokous (heh, varmasti).

Eteenpäin!

Se ois taas perjantai! Vaihtelua otsikoihin! I dag är det fredag!

Blogi saa kuulemma keskimäärin n. 7 kertaa tavallista enemmän katselukertoja, jos siinä on kuvia. Ei mee kuvattomilla blogeilla hyvin. Asiaan!

No joo! Nyt on menny viikko taas sellasta vauhtia että heikompia hirvittää ja lapsekkaampia itkettää. Maanantaina oli taas Maailman Kovin Jätkä Aimo Syri kertomassa meille totuuksia ja kuten tavallista, mun pääni ei jäänyt silloinkaan räjähtämättä. Törkeetä settiä.

Tiistaina säädettiin lisää WordPressiä Heli Marjalan johdolla. Mun sivut alkaa jo näyttää vähän kotisivuilta, eikä niinkään blogilta. Se blogimaisuus mua just eniten hirvitti koko WP-systeemissä. Mut nyt siitä on päästy eroon! Jatketaan siitä taas joskus! Ja ei, The Otter Club ei hyväksy uusia jäseniä. Ellet satu olemaan saukko.

Keskiviikkona jatkettiin taas vähän html-koodausta ja opin siitä taas vähän uutta. Nähtävästi ihan hyvä välillä päivittää tietojaan, ettei jää ihan vanhojen tietojen varassa kellumaan - erityisesti sillon, kun vanhat tiedot alkaa jo itsessään upota. Itsesulkevat tagit (<br>, <hr> ym.) kannattaa nykyisin kirjottaa heti kärkeen kauttaviivan kanssa, koska muuten joku uudempi systeemi ei välttämättä ymmärrä mitä se tarkottaa. Ja tyylimuotoiluissakin oli jotain uusia säätöjä. Ihan siistiä, että sekin kieli kehittyy edelleen jatkuvasti! Sen verran minäki opin.

Keskiviikkona käytiin myös kuuntelemassa Navid Modirin luentoa/seminaaria luovuudesta ja sen sellaisesta. Hiton mukava kaveri. Ymmärsin hämmentävän suuren osan kaikesta siitä, mitä herra Modiri puhui, ja sillä tosiaan oli todella hyviä pointteja. Ehkä minäki oon tavalla tai toisella luova, jostain kohtaa. Halasin myös vanhaa miestä.

Torstai ja perjantai on mennyt hyvin tehokkaasti Photoshop-opiskelun kanssa. Tällä kertaa oon oikeesti jopa oppinut uutta. Herra Anders Wikberg (sp?) toi muassaan kirjan, josta oon lähtenyt opiskelemaan kaikkia uusia hienoja toimintoja. Tosi hyvä kirja! Vaikka välillä se onkin enemmän kirjotustyyliltään rasittava ku mitään muuta. Mut siitä oppii kyllä tosi hienosti.

http://kelbyone.com/marketplace/books/retouching/

Oon opiskellut jäätävän paljon erilaisia ominaisuuksia Photoshopin maailmassa, ja ylläolevaan kuvaan oon yrittänyt saada sovellettua lähes kaikkea oppimaani. Harmi vaan, ettei tämäkään lysti kestä ikuisesti ja mun projektini taitaa nyt jäädä tämän näköiseksi:

Vähän tukkaa, silmiä ja ihoa säädetty.

Mutta oon kaikesta huolimatta oikein tyytyväinen siihen, mitä kaikkea oon näiden kahden päivän aikana ehtinyt jo oppia! Ehkä fiksu tradenomi vois yrittää löytää leipänsä vaikka kuvankäsittelyn saralta. Ei sillä, että vielä osaisin ihan niin paljon ku tarvii, mutta alkuhan se on tärkein. Pitää muuten hankkia tää kirja, se toimii tosi hyvänä tietolähteenä, ja ehkä mä jopa oikeasti vielä opinkin tekemään nää jutut lukematta suoraan kirjasta. Harjoitushan tekee kuulemma mestarin.

Ei mulla tänään muuta, nyt hyvää viikonloppua.

RAKKAIN TERVEISIN JOONAMOI miksi meinaan aina kirjottaa eka jooa

Onko nyt perjantai? Is this real life?

Moikka kaikki ystävät!

En tänään kirjota mitään järkyttävää wall of textiä, koska lyhyestä virsi kaunis ja tänään ei muutenkaan ehdi, kun on niin jännät HTML-sessiot käynnissä.

Jännä viikko on ollu! Kerron vaan jännimmät, koska muuten tästä tulee just se wall of text, mitä nimenomaan pyrin välttämään.

Käytiin vähän lisää WordPressin käyttämistä läpi aiemmin tällä viikolla, ja mun nettisivut kehittyy entistä hurjempaa vauhtia. Pitäis vaan saada tuo layout näyttämään vähän vähemmän idiootilta.

Eilen käytiin läpi iMovien käyttöä! Kävin parin tuntia kuvaamassa ympäri kaupunkia iPadilla (ja luultavasti näytin ihan dorkalta siellä riehuessani), sit käytiin takas koululla ja käytettiin sitä paljon puhuttua iMovieta videon tekemiseen. Mun projekti oli nimeltään #SuperiorLifeform, ja se on erityisen jännittävä leffa (ei). Enjoy!


Emt ei mulla kai ollu paljon muuta, nyt jatkan HTML-guruiluani.

RAKKAIN TERVEISIN JOONAMOI kerroinko jo et nyt on perjantai

Hei se on maanantai taas! Kädet ilmaan ja bilettämään! Eiku...

Monday jumped from the bushes and hit me hard on the chin. Standing over me, Monday shouted "Where's your weekend now, party guy?"
— Very Short Story (@VeryShortStory) August 20, 2012

Viime viikon kirjoittelut jäi taas tekemättä, koska sille ei varsinaisesti ollu mitään järkevää ajankohtaa - ja vapaa-ajallahan mä en koulujuttuja kirjoittele.

Milloinhan mä oon edes kirjottanut mitään viimeksi? Siitä lienee aikaa jo vähän turhankin paljon. Anteeksi siitä. No, viime viikkoon mars!

Maanantaina käsiteltiin taas vähän sähköistä kauppapaikkaa Herra Robert Gyllenbergin kanssa. Tää mies oli uusi tuttavuus aiemmalta viikolta, ja ihan lennokas kerrontatapa herralla onkin. En valita, vaikka välillä tuntuukin etten oikein pysy kärryillä, koska kieli. Aina koulussa ollu vähän se ongelma, että kerran ku putoaa kärryiltä kielen kanssa ni siitä tippuu sitten melkeinpä lopullisesti. No, tärkeimmät luultavasti pysyy päässä kuitenkin. Toivottavasti. Ainakin ihan mielenkiintoista asiaa, vaikka melko suuri osa näistä onkin käyty jo koulun kanssa läpi... Mutta kertaus ainakin tässä asiassa on ihan hyvä käydä läpi.

Tiistai oli jännä päivä! Käytiin Heli Marjalan kanssa vähän WordPressiä läpi. Mulla oli (kuten tavallista) omat epäilykseni WordPressin ja kotisivunteon yhdistämisestä, mut ilmeisesti se oikeasti voi toimia. En todellakaan vielä tiedä ite miten, mutta ilmeisesti joku on osannut tehdä esim. nämä sivut: http://www.travelportland.com/. Muitakin esimerkkejä löytyy täältä, jos haluaa etsiä vähän inspiraatiota. Eipä enää paljon näytä siltä blogipohjalta, jota tiistaina käsiteltiin. Ilmeisesti parhaimmillaan siis todella tehokas kotisivutyökalu. Odotan innolla seuraavaa kertaa, jos vaikka päästäis johonkin suuntaan siitä, mihin jäätiin.

En keksinyt mitään järkevää, mutta kuva pitää olla. Tässä alpakka.

Keskiviikkona oli etäpäivä. En tehny mitään. Etäpäivät ei sovi mulle, koska en saa tehtyä yhtään mitään. Mut olipahan päivä. Torstaina käytiin koululla puolikkaan päivän verran vähän hopsaamassa, ja sainkin kivasti sumplittua työharjoittelujutut. Se oli ihan jees homma.

Perjantaina vapahtajani Aimo Syri tuli puhumaan meille. Kokemus oli, kuten aina, ihastuttava. Sanat ei riitä kertomaan, joten en edes yritä. Paras perjantai.

Nyt on maanantai. Viime yönä ois voinut vaikka nukkua... enemmän. Nyt vähän lisää Robert Gyllenbergiä. Postitusjuttuja! Näitä juttuja mä oon käsitellyt Verkkokauppa.comin leivissä ollessani. Herkkua. Hyvää viikkoa nyt sitte kaikille!

RAKKAIN TERVEISIN JOONAMOI maanantai on paras :D ja viikon alku :D

Kyllä nyt on taas onnistuttu.

Voi hyvänen aika. Nyt on mennyt taas putkeen niin että kuuluisa putkitehtailija Paavo Utki hämmentyis. Viime viikon päivitykset jäi kirjoittamatta, muiden juttujen lisäksi tässä kirjoituksessa selviää syyt siihen. Siirrytään siis aikamatkalle viime viikkoon!

Alkuviikosta opittiin valokuvausta ah niin karismaattisen Antti Hotakaisen kanssa. Koko valokuvausspektaakkeli oli alhaisista odotuksista (premissi: "puhelimissahan on jo digikamerat") ja oletetuista kiinnostukseni kohteista huolimatta oikeasti tosi mielenkiintoinen. Jopa niin paljon, että ihan tosiaan rupesin miettimään, voisko valokuvaus olla mulle se itseä kiinnostava juttu.

Tosiasiahan on se, että mä tykkään ihan kauheesti luonnosta ja kaikista luonnollisen kauniista jutuista. Maisemat ja tollaset jutut on ihan kauheen kivoja! Niin miksei sitte ottais valokuvia kaikesta nätistä, mitä metsissä ja muualla näkee.

Take a picture, it'll last longer.

Maanantain ja tiistain verran oltiin valokuvaamassa juttuja, ja opinkin tosi paljon järkkäreistä ja niiden käytöstä. Toki mä oon ennenkin järkkäreillä räpsinyt, kuitenkin tietämättä varsinaisesti yhtään mitään niistä asetuksista tai mistään yhtään mitään. Automaattiasetuksilla oon aina mennyt, ja Anttihan sen onnistuneesti sanoikin juuri, että jos pelkillä automaattiasetuksilla vetää, niin siinä heittää hyvin tehokkaasti satoja euroja ihan hukkaan. Opittiin siis erilaisia asetuksia paljon, ja ainakin omasta mielestä ymmärsinkin niiden funktiot aika hyvin.

Ja sitten iski keskiviikko.

Koko alkuviikon (ja aiemman viikonlopun) olin ollu kurkku kipeänä ja muutenkin vähän puolivahvassa voinnissa. Tiistaihin asti vedin väkisin hirveällä raivolla, mut keskiviikkoaamuna tuli seinä vastaan. Oikeasti mä ehdin jopa lähteä koululle, intoa ja tarmoa täynnä oppimaan lisää valokuvausta, kun puolivälissä matkaa totesin että ei tässä oo nyt jätkät mitään järkeä lähteä istumaan ja tartuttamaan muita, kun hengittäminenkin tuotti vaikeuksia ja keuhkonpalasia lensi aina kun suunsa avas.

Jäin sitten kotiin keskiviikkoaamuna. Käppäilin päivemmällä kaupungin toiselle laidalle terveyskeskukseen vähän valittelemaan oloani. Loppuviikko menikin sitte sairastaessa - ja edelleen vähän puolikuntoinen olo - kotona. Ikävä juttu sinänsä, koska mua ois tosiaan kiinnostanut olla vielä se kolmas päivä valokuvaamassa ja mahdollisesti oppimassa vielä vähän lisää niistä järkkäreistä.

Vielä ikävämpi juttu, koska torstain reissu jäi väliin. Torstaina ois ollut tarkotus lähteä rakkaan pääkaupungin Pasilan Messukeskukseen sähköisen markkinoinnin messuille. Aihe oli tosi kiinnostava, ja olisinpa päässyt käymään vähän pk-seudullakin. Vaikka sitten vaan muutamaksi tunniksi (ja sekin Messukeskuksessa), mutta olis silti saanu vähän Helsingin ilmaa hengiteltyä. Enpä päässyt. Pitänee lähteä jossain välissä ihan kunnon reissulle etelään, tapaamaan tyyppejä.

No, perjantaina oli kuulemma Photoshopin maailmaa taas, joten en luultavasti missannut ihan kamalan paljon mitään tärkeää. Se on tullut vuosien saatossa jo itelle aika tutuksi. Koko viikonloppu meni myös sairastaessa, joten en sillonkaan tehnyt mitään jännää.

Nyt eletäänkin maanantaissa taas, Aimo Syrin luennolla ja tää on taas aivan yhtä legendaarista ku aina. Loistava maanantai, yskän- ja flunssanjämistä huolimatta. Kyllä tästä lähdetään vielä paranemaan, ennemmin tai myöhemmin!

RAKKAIN TERVEISIN JOONAMOI hei, hullu idea!

Voi Batman, mikä viikko.

Nyt jos joskus on mennyt viikko nopeesti. Ensimmäistä kertaa ikinä oikeesti odotin maanantain tuloa jo sunnuntaina.

Maanantai ei ollut pettymys. Mun uusi henkilökohtainen sankari ja pelastaja Aimo Syri tuli kertomaan meille taas vähän asiaa. Ja tarinoita. Ja juttuja. Hiton kiinnostavaa settiä. Aimo onnistuu jotenkin kääntämään ihan täysin päälaelleen kaiken sen, mitä meille opetettiin Centriassa, kun opiskelin. Ja vielä törkeen mielenkiintoisesta näkökulmasta! Kaikki tuntuu tosi oudon jännittävältä, kun sen kuulee Aimon kertomana. Lisää näitä!

Maanantai ei tuntunut yhtään maanantailta, ja sen takia oikeestaan tuntukin siltä, että yks päivä koko viikosta ois jäänyt väliin. Nyt eletään jo torstaita, vaikka periaatteessa pitäis olla vasta keskiviikko. Näin suuri on Aimon voima - jopa mun, kroonisen opiskelunvihaajan mielestä, maanantai oli oikeasti hyvä päivä. Let that sink in for a moment.

Tiistaina käytiin läpi vähän kuvankäsittelyn asiaa. Mulle on aiempien harrastusten ja koulussa opiskelijayhdistystoiminnan kautta tullut Photoshopin käyttö jo todella tutuksi, joten en ihan hirveesti uutta oppinut. Kuitenkin Puppet Warp -toiminto oli sellanen, jota en ollut koskaan käyttänyt. Se vaikutti pienen testailun jälkeen tosi pätevältä työkalulta, ja siitä tulee varmasti olemaan hyötyä tulevaisuudessakin. Opin siis uutta!

Tässä tiistaisen kuvankäsittelytunnin tulos. Ihan onnistunut, ainakin omasta mielestä.

Keskiviikkona perehdyttiin vähän taas yrittäjyyden saloihin ja pohdittiin vähän kaikkea sitä, mitä innokkaan yrityksenperustajan pitäis lähteä selvittelemään ennenku lähtee soitellen takki auki sotaan. Jos ei suunnittele toimintaansa ja tutustu jo alalla toimiviin markkinoihin, sekä lisäks analysoi kaikkea ja tee miljoonaa muuta juttua, ei kyseinen yrityksenperustaja markkinoilla ihan kamalan pitkälle pötki. Tulee konkurssi. Rahat loppuu. Ahdistaa. Talo menee perintään ja lapset jää kodittomiksi. Vanhempien perintökämppä menee jyrän alle. Ja miksi? Siksi, ettei innokas yrityksenperustaja jaksanut tutustua omaan toimintaansa tarpeeksi vaan lähti täysiä sotaan valmistautumatta. Pitää sotaankin joku ase ottaa.

Nyt ollaan torstaissa. Tässä torstaissa on vähän se hankala, et se tavallaan vie pois sen Aimon maanantaina tuoman magian. Meillä on yleensä nää Sosiaalisen median tunnit perjantaisin, joten oon koko päivän ollu ihan perjantaifiiliksissä. Mutta nyt on vasta torstai. Eli periaatteessa se yks päivä, joka maanantain ansiosta tuntui menevän vaan ohi, on nyt "perjantain" (eli tän torstain) jälkeen ylimääräisenä päivänä. Tässä selityksessä ei varmaan ollu hitonkaan vertaa järkeä, mut eipä sen tarviikaan käydä järkeen.

Hello, @911 I just tried to cook bacon with my shirt off. Send everybody.

— Will Kane (@3rdand10) February 9, 2015

Tänään, torstaina, ollaan tosiaan tutustuttu vähän taas sosiaalisiin medioihin, niinku esim Instagramiin, LinkedIniin ja Facebookiin. Oon joskus yhden melkeinkaverin painostuksesta liittynyt Instagramiin, mut en oo koskaan postannu mitään tai seurannu ketään koska ei kiinnosta. Nyt mun nollan postauksen instagram-tilillä on 17 seuraajaa. Oon varmaan julkkis. Tää vaan ruokkii entisestään sitä mun fiilistä, että luulen olevani joku suurikin viihdetähti. Petollista. LinkedIn-tutustuminen oli tosi jees, koska mä en sen aiemman rekisteröintini jälkeen oo tehny koko profiilille mitään. Nyt pääsin kuitenkin taas alkuun. Tosi jees.

Huomenna lähdetään poikien MIESTEN kanssa Kokkolaan oppimaan vähän SolidWorksia. En ihan tarkkaan vielä tiedä mikä se on, mut jotenkin se liittyy 3d-suunnitteluun. Toivottavasti sillä voi tehdä jotain jänniä 3d-malleja tai jotain, koska se vois olla aika relevanttia mun tulevia projekteja ajatellen. Odotan innolla!

RAKKAIN TERVEISIN JOONAMOI sori ku tuli näin pitkä teksti

Mikä päivä tänään on?

Jaa! Se ois vissiin pikkuhiljaa taas arkiviikko pulkassa, ja päästään jatkamaan siitä suoraan siihen viikon parempaan osaan, eli viikonloppuun. Sitä muuten kummasti oppii arvostamaan vapaa-aikaansa paljon enemmän, jos arkisin pitää juosta oppimassa joka päivä.

Siitä päästäänkin mun arkipäivien suurimpaan ongelmaan. Nimittäin siihen, että iltaisin ku pitäis yrittää tavalla tai toisella rentoutua jotenkin, siihen ei kuitenkaan pysty ku koko ajan kattoo kelloa ja miettii vaan että "perhana, neljän tunnin päästä pitäis jo mennä nukkumaan". Arki-iltaisin rentoutuminen on silkka mahdottomuus! En ala! Vaikka kai siinä on myös puolensa, että on edes jonkinlainen rytmi ja tilapäinen tarkoitus tällä olemassaololla.

Huh, nyt meni niin diipiksi tämä setti, että pakko siirtyä aiheesta toiseen. Onpas muuten ihan kamalan levoton olo tänään. Tälle on pakko tehdä jotain.

Perjantai, tuo viikonpäivien appelsiinimehu. Mulla on todella suuret suunnitelmat tälle illalle, ja oikeastaan koko viikonlopulle. Itse asiassa mä vähän huijasin. Ei mulla oo mitään suunnitelmia viikonlopulle. Kunhan istun himassa ja luultavasti teen ruokaa kerran tai pari. Siinähän tuo menee. Ja viikonlopun jälkeen on taas maanantai! Aiemmassa postauksessa mainitsemastani syystä maanantain lähestyminen ei oikeastaan ees haittaa niin kamalasti. Enemmän hirvittää tiistain saapuminen. Tiistaina pääsen taas koodaamaan lisää C#-ohjelmia. On seki kuitenkin tavallaan jännää!

Oikeastaan tän viikonlopun vois omistaa suurilta osin kaljanjuonnille harrastuksille ja muille rentoutumiskeinoille. Se on ainakin ihan varma juttu, etten tasan oo tekemässä yhtään mitään järkevää koko viikonvaihteen aikana. Enkä toivottavasti mitään kamalan tyhmääkään. Toisaalta siitä nyt ei oo mitään takeita.

Joo, ei tehdä mitään kamalan typerää tänä viikonloppuna.

Voisin taas yrittää pistää Twitter-tilini tulille ja ryhtyä pommittamaan sosiaalista mediaa huonoilla vitseilläni läpi viikonlopun. Uteliaimmat lukijathan voi vapaasti tutustua @dongjokesiin tästä. Se ei tosin välttämättä oo kamalan hyvä idea, mutta ihan vapaasti ja ihan omalla vastuulla. Toisaalta eihän mitään tässä elämässä pidä ihan liian vakavasti ottaa, eihän?

Mites JUST SUN viikonloppu? Mitä SÄ meinaat tehdä? Kerro toki kommenteissa!

RAKKAIN TERVEISIN JOONAMOI nauti vastuullisesti

Aimo Syri - tuo maanantaiaamujen sankari, synkkien aamujen, päivien ja iltapäivien pelastaja

Huomisen jälkeen on jo perjantai!

Tää viikko alkoi luonnollisesti maanantailla, kuten useimmat viikot tekee. Ah maanantai, tuo viikonpäivien Ultra Bra. Jotkut pitää, minä en. Yhtään.

Paitsi että tän viikon maanantai oli paras maanantai aikoihin. Yhden miehen ansiosta. Herra Syri kävi täällä puhumassa meille markkinoinnista. Erittäin hieno mies. Voisin kuunnella tätä miestä tuntikausia. Ja oikeastaan kuuntelinkin. Ja saan kuunnella tulevaisuudessa. Uskomaton persoona! Tosi kiinnostava lähestymistapa markkinointiin ja oikeastaan kaikkeen. Päässä viiraa edelleen. Hyvällä tavalla.

Aimon kuuntelemisesta saavutettava tunne on lähellä jonkin sortin katharsista. Koko kuuntelukokemus oli vähän niinku ois kuunnellut hyvän standup-koomikon esitystä, paitsi ilman käsikirjotettua huumoripläjäystä. Vaikka huumoriakin Aimolta löytyy. Kerrassaan mahtava päivä! Onneks näitä maanantaita on vielä ilmeisesti seitsemän jälkellä.

Kiinnostavia pointteja oli joka lähtöön, erityisesti nykyihmisen kiireellisyydestä ja asenteista vähän kaikkea kohtaan. Ihmisellä kun tuntuu aina olevan hirveä kiire joka paikkaan ja se myös tylsistyy nopeasti. Siitä tulikin välittömästi mieleen yks Twitteristä löytämäni hienous vuosien takaa.

As attention spans wane, prose will appear as Txt spk 2 keep peepls intrst
— Advent of Cataclysm (@adventcataclysm) April 27, 2012

Mahtava päivä! En malta odottaa seuraavaa maanantaita! Samaan aikaan en todellakaan odottanu koskaan sanovani noita sanoja. Se ihminen, joka on ajoittanut Aimon päivän meille maanantaiksi, on myös välillisesti sankari.

Mitähän muuta mä oon tehnyt tähän mennessä? Tiistai ja keskiviikko on mennyt taas hyvin tehokkaasti C#-koodauksen kanssa. Sain tiistaina kirjotettua valmiiks mun 87-rivisen koodihirvityksen, joka osaa laskea pseudovuokraa ja (uutena ominaisuutena) kutsua käyttäjäänsä idiootiksi, jos yksinkertaiset ohjeet on muka liian vaikeita.

Torstaita ja perjantaita odotellessa. Päästään kuuntelemaan lisää yrittäjyydestä ja sosiaalisesta mediasta. Pääsen luultavasti myös kirjottamaan typeryyksiä perjantaina taas! Sitä odotellessa! Joskus vielä jekkuna piilotan linkin kaikkien näiden alleviivausten alle. Ja sitä ei löydä kukaan! Sillon siitä ei myöskään oo iloa kenellekään, mutta ajatushan se on tärkein.

Lopuksi halusin vielä jakaa tän PowerPointilla tekemäni hienon ... ilmoituksen? En mä tiiä mikä se on. Mutta se on hieno. Epäilijät ihan hiljaa siellä rivissä!

Klikkaa uusin luomus isommaksi!

RAKKAIN TERVEISIN JOONAMOI aimo syri on edelleen sankari

Edelleen on perjantai! Katsaus tähän viikkoon!

Niin tosiaan, arkiviikko alkaa olla pikkuhiljaa taputeltu, ja kohta voi vetäytyä pariksi päiväksi vapaalle, olemaan miettimättä opiskelua tai muutakaan tylsää. Voi keskittyä täysillä siihen, miten tylsää kaikkialla muuallakin on! Tosi jees!

No, mitäs tällä viikolla on sit oikeastaan tapahtunut? Maanantaista keskiviikkoon käsiteltiin aika pitkälti tietokoneenkäytön perusjuttuja, kuten esim että mistä se tietokone oikeastaan menee päälle ja mikä ihme tää mikrosoftin ofis Microsoft Office sitten on. Osattiin hienosti vaihtaa ohjelmiston kieltä suomesta ruotsiksi ja hindin kautta takaisin suomeen. Mahtavaa! Kyllä nyt osaa tehdä källejä toimistokavereille myöhemmin! Mä ainakin vaihdan vielä jonkun kielen hrvatskiin, jos jättää koneensa lukitsematta. 

Truth be told, mä en varsinaisesti keskittynyt näihin tietojenkäsittelyn saloihin, olenhan jo vuodesta 2007 ollut RAUTAINEN AMMATTILAINEN TIETOKONEIDEN PARISSA (lue: datanomi [toki sekin vaan paperilla, en mä oikeasti mitään osaa]). Sen sijaan päätin henkilökohtaistaa opintojani sen verran, että nää perusasiat saa jäädä muille - niille, jotka sitä enemmän tarvitsee - ja ryhdyin sitte uudestaan opiskelemaan C#-ohjelmointia. Kielen perusteet opin jo vuonna 2003, mutta sit ohjelmointi jäi tosi pahasti sivuun kun kaiken maailman kaljanjuonti ja pelaaminen meni kiinnostuksessa edelle.

Keskiviikkona mulla meni varmaan kolme tuntia, ennen ku sain edes suurin piirtein ne C#-perusteet taas päähäni, mutta kyllä se siitä. Mulla on luettavanani kaks kirjaa, MSVA:n (Microsoft Virtual Academy) verkkomateriaalit ja Moodlestakin löydän tarvittaessa ohjeita! Jos tämän kurssin päätteeksi en oo tarpeeksi oppinut, niin sietää olla oppimattakin. Ainakin nyt alkuun pääsin!

Toinen vanha Photoshop-tuotos. For posterity!

Torstaina päästiin tutustumaan hieman yrittäjyyden saloihin. Yrittäjyyden maailma on ihan törkeän pelottava, enkä tosiaan meinaa (ainakaan yksin) sinne lähteä. Siitä huolimatta se on oikeestaan aika kiinnostava maailma, ja siitä on sinänsä kiva kuulla ja lukea. Että joillakin ihmisillä vaan riittää pokkaa. Mulla ei. Vähän kosketettiin pintaa yritysmuodoista ja sen sellaisesta, mutta oikeastaan päällimmäinen kokemus oli se, että "onko minusta sitten yrittäjäksi". Tiedän kertoa, ei ole.

Perjantaina oli ensimmäinen luento sosiaalisesta mediasta, ja koko päivä oikeastaan menikin hyvin tehokkaasti ison pahan Googlen Blogger-palveluun tutustuessa. Ihan kätevän oloinen blogipalvelu, näin ensikertalaisellekin. Toisaalta mähän osaan kaiken. Epäilijät ilmoittakoot itsestään.

Kokonaisuudessaan ensimmäinen viikko meni oikeastaan yllättävän nopeasti, heräämisvaikeuksista ja unirytmistä huolimatta. Ryhmässä on tosi paljon mukavaa porukkaa, ja tähänastiset luennoitsijatkin on ollu oikein jees. Jos oisin Idols-tuomari, päästäisin kaikki meidät jatkoon.

Toivottavasti mut päästetään myös jatkoon.

RAKKAIN TERVEISIN JOONAMOI kohta on viikonloppu

Tänään on perjantai!

Jee! Tänään on perjantai ja kohta on viikonloppu! Sit saa nukkua kerrankin kunnolla! Jee! Oon niin ilonen että voisin vaikka iloita. Mutta en iloitse, koska istun täällä vielä joku kuus tuntii. Poislukien kaks kahvitaukoa ja yks ruokailu, mut silti se on tyylii neljä tuntia suurta oppimista. Tosi jännää!

No ei, ehkä jännä on väärä sanavalinta tähän kohtaan. Mut silti ihan kiinnostavaa tutustua muihinki palveluihin ku niihin, joihin oon jo tutustunut. Toisaalta mähän käytin Blogspotia joskus vuosia sit, mut nyt kun se on ison pahan Googlen omistuksessa, se on ihan täysin erilainen systeemi ku se, millanen se oli sillon. Että sikäli kiinnostavaa. Silti olisin mieluummin kotona. Kotona on kivempaa ku missään. Mut en saa mennä kotiin vielä. RRRRRKL. Mutta ei se mitään. Iltapäivästä pääsen kotiin. Meen ehkä kaupan kautta. Ostan jotain kivaa itelleni viikonlopun kunniaksi.

Tässä yksi vanha Photoshop-tuotokseni. For posterity!

On se nyt piru, kun mikään ei toimi niinku pitäis, vaikka ollaan ihka oikeassa oppilaitoksessa oppimassa. Pahuksen tietoturva ja muut. Take off all the warning labels and let the problem solve itself. No, ehkä tästä vielä tänään johonkin asti päästään. Ehkä. Nytkin voisin olla nukkumassa!

Sit kun pääsen kotiin, istun vaan siellä enkä tee yhtään mitään järkevää koko viikonloppuna. Ehkä joudun kokkaamaan vähän, mut mitään sen jännempää en kyllä tee vaikka mikä ois. Kiroan kaiken jos pitää poistua kotoa viikonloppuna muuten ku kauppaan ostaa safkaa tai jotain muuta typerää.

Hyvää päivänjatkoa! Nii!

RAKKAIN TERVEISIN JOONAMOI haluun nukkuu